Kyllä, neulontainnostus on saatu taas takaisin. Ja sen kyllä huomaa. Täällä blogissakin. :) Nimittäin se toinen ennen joulua aloitettu neulomus,
Branching Out numero kakkonen on kanssa valmistunut! \\0/

Ja kyllä, uskokaa tai älkää, se on mohairista [tai jostain sen tapaisesta -  vyötettä ei ole tallessa]. Tuskaa sen neulominen kyllä oli. Karvatuppoja oli vähän väliä silmissä ja suussa. Siksi se kai niin hidasta olikin kun se eteni vain pienissä pätkissä kerrallaan just tuon tuskaisuuden takia. Kunnes otin eilen kunnon vaihteen päälle ja päätin että nyt siitä tulee valmis vaikka tukehtuisin tähän lankaan. :D

Niin, ja sitten..eihän se työ toki siihen kuitenkaan loppunut.. Tää on myös eka neulomus ikinä minkä oon pingottanut. No, siitä voi sitten olla toki montaa mieltä onnistuiko koko pingotushomma edes, mutta yritetty on ainakin..
BO1.jpg
En tiiä miten te kokeneemmat tän teette, mutta ite kastelin tuon tekeleen ensin haaleassa, vähässä vesimäärässä pesuvadissa ja sitten puristelin ylimääräiset vedet pois, ensin lavuaarissa ja sitten vielä puristelin huivia vähän pyyhkeenkin sisällä. Epäonnistuneesti kokoilin huivia jonkinlaiseksi kutaleeksi silityslaudan päällä kun en muutakaan keksinyt. Ei tossa kyllä yhtään tuon isompaa työtä pysty pingottaa...
Että Shetlandin valmistuessa pitää kyllä kehittää jotain muuta..

No, tämmöinen siitä nyt sitten tuli.
BO2.jpg

Aika lyhyeksihän se jäi vaikka vähäsen pingotuksessa pitenikin..
BO3.jpg
Vitosen puikot, lanka jotain epämääräistä [äitiltä saatua] mohairia, kaikki mitä sitä olikin, eli 25g keränen. Lopulliset mitat 19cm x 89cm [ennen pingotusta 17cm x 74cm].

Se pitää vielä muistaa mainita ihan vastaisuuden varalle jos vielä joskus epähuomiossa
tai muussa mielenvikaisuudessa hairahdun mohairista jotain tekemään, niin:
Älä koskaan yritä neuloa mohairlankaa jos sormissasi on vähänkään karheutta
tai kynsissäsi teräviä kohtia mihin tuo ah niin ikävä lanka voisi tarttua.

Mur.

Tulikohan tästä selväks etten oikein diggaa mohairista? :D